Otan alanvaihdolla 544 euron palkanalennuksen

Kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen sain kuin sainkin kesäksi töitä. Lähden palvelutaloon, tuttavallisemmin vanhainkotiin, laitoshuoltajan kesälomasijaiseksi vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi. 

Elämäni ensimmäinen siivoustyö, ellen laske mukaan joskus nuorena tehtyä 4H:n toimiston ja seurakunnan nuorisotilan siivousta.

Jännittää ja kutkuttaa hyvällä tavalla. Kerrankin en ole ahdistunut! Onko tämä merkki siitä, että tuleva työ on enemmän minua?

Alanvaihto pienipalkkaiseen siivoojan työhön saattaa kuulostaa idiotismilta. Olen silti innoissani. Kuva: Unsplash.

Tämä uusi työ tietää roimaa palkanalennusta verrattuna vanhaan toimistotyöhöni. Palkkani tulee olemaan 2256 e. Nettona minulle noin 1800 euroa.

Toisaalta työnkuvaan nähden koen, että tuo laitoshuoltajan palkka on ihan ok. Siivoojan palkaksihan se on suorastaan erinomainen ja parhaimmistoa tällä paikkakunnalla. Työaika on ihan mukava, arkisin kello 7:00–14:39.

Päivätyön löytäminen oli minulle ihan ykkösasia 3-vuotiaani vuoksi. Toisena tärkeänä oli toive siitä, että työ ei olisi henkisesti minulle liian raskasta. Jos työyhteisö on mukava, voisin kuvitella, että tulen viihtymään erinomaisesti. 

Taivuin siis vastaanottamaan kokoaikatyötä, vaikka kovasti olisin halunnut löytää osa-aikatyön noin 30-tuntisella työviikolla. Jouduin myös joustamaan siinä, että työ alkaa jo kello 7. 

Työvoimapula Suomessa on hellittänyt merkittävästi. Minun oli joustettava. Tässä työmarkkinatilanteessa en yksinkertaisesti ollut siinä asemassa, että olisin voinut sanella kaikki työlle asettamani ehdot ja sitten vain löytää sitä vastaavan työn.

Saamani työ ei ollut kuitenkaan huonoin vaihtoehto. Yhdessä toisessa hakemassani työssä työaika olisi ollut 7:00–15:30 ja palkka 2300 e. Silloin lapsen hoitopäivät olisivat venyneet yli 9-tuntisiksi.

Työmatkat sähköpyörällä

Työpaikkaan tulee olemaan matkaa sen verran, että joudun aktivoitumaan sähköpyörän hankkimisessa. Ellei sitten mies saa pian korjattua vanhaansa. Tavallisella pyörällä matkaan menisi arviolta 20 minuuttia.

Päiväkoti avautuu 6:30 ja liikkeelle pääsisin sieltä 6:35. Niinpä olisin mummomankelillani työpaikan pihassa vasta 6:55. Kyllä siinä varmaan ehtii juuri juosta vaihtamaan vaatteet ja sieltä työpisteelle, mutta menee todella hilkulle. Jos on vähänkään hässäkkää, myöhästyisin hyvin todennäköisesti.

E-jopoa olen harkinnut. Ei ehkä optimaalisin vaihtoehto lapsen kuskaamiseen, mutta alle 2000 euron jäävä hinta houkuttelee. Ja se, että valimistaja on suht luotettava. Kuva: Helkama.

Koska työ on fyysistä, luulen että tulisin muutenkin arvostamaan sähköpyörän tuomaa helpotusta työmatkoihin. Ennen kaikkea, jos joudun raahautumaan työpaikalle vähänkään toipilaana näillä astmakeuhkoillani.

(En jaksa elätellä toivoa, että olisimme koko kesän terveinä. Nytkin juuri sairastin taas flunssan ja sitä seuraavan keuhkoputkentulehduksen. Olen yskinyt kaksi viikkoa.)

Se jää sitten nähtäväksi, miten fyysinen kuntoni ja nopeuteni riittävät laitoshuoltajan työn vaatimuksiin. Tekemäni hoitotyö toki on ollut fyysisempää kuin toimistotyö, mutta siivoustyötä en ole edes työharjoitteluissa tehnyt kokoaikatyönä.

Voiko työtön pitää kesälomaa?

Kävi niin hyvä tuuri, että sain tiedon tulevasta työstä hyvissä ajoin. Pystyin ottamaan lapsen päiväkodista neljän viikon kesälomalle ennen työn alkua.

Työttömänä ja käytännössä yksinhuoltajana olen aika hankalassa pakkoraossa kesän lähestyessä. Pitää hakea työtä ja käydä haastatteluissa, olla saatavilla. 

Minulle työhaastatteluissa käyminen on hyvin hankalaa järjestellä, jos lapsi ei ole päiväkodissa. Ja toisaalta haluaisi mahdollistaa lapselle kuitenkin ansaitun kesäloman päiväkodista hänen oltua hoidossa syyskuusta asti ilman pidempiä lomia.

Lapsi on vielä äitiinsä tullut: todellinen kotihiiri, joka haluaisi aina olla mielummin kotona kuin päiväkodissa.

Pelkäsin, että voisi käydä niinkin, että saisin tiedon työstä vasta paria päivää ennen sen alkamista. Pahimmassa tapauksessa lapsi ei olisi saanut sitten juuri lainkaan kesälomaa, jos en olisi saanut neuvoteltua työnantajan kanssa minkäänlaista breikkiä kesälomakauteen. 

Ainahan lomaa voi työttömänä toki pitää niin, että katkaisee työnhakunsa. Harvalla vain sellaiseen on halua tai mahdollisuuksia, koska samalla menettää oikeutensa työttömyysetuuteen.

Nyt kuitenkin pystyin ottamaan lapsen kesälomalle, sillä työ on alkamassa kuitenkin suht pian, eikä minulla ole enää tarvetta juosta haastatteluissa. Olen toki edelleen velvollinen osallistumaan haastatteluihin, mutta eipä tässä ole onneksi enää työhaastattelukutsuja tullut. 

Toki muutama haku on vielä käynnissä, joten saattaa tässä teoriassa kutsuja tullakin. Työllistymismahdollisuuksia viimeisimmissä hauissani rajaa se, kun ilmoitin jo hakemuksissa, että olen kesällä työssä ja siksi saatavilla vasta syyskuussa.

Kävi aikamoinen onnenpotku, että työ alkaa juuri työnhaun tarkastelujakson viimeisenä päivänä. Näin ollen pystyin ilmoittamaan, että kyseisen tarkastelujakson aikana tulen työllistymään vähintään 2 viikkoa kestävään kokoaikatyöhön. Siten minun ei tarvitse tässä viimeisessä, ja parhaillaan käynnissä olevassa, tarkastelujaksossa enää lähetellä työhakemuksia, vaan voin pitkälti keskittyä lapsen kanssa olemiseen.

Syyskuu tulee tietysti nopeasti ja silloin on taas työnhaku edessä, jos en onnistu saamaan työlle jatkoa. Ainahan jotain lyhyempiä sairauslomatuurauksia saattaisi hyvässä lykyssä järjestyä tuossa samassa työpaikassa. 

Se, etten ole valmis vuorotyöhön, rajoittaa valitettavasti työmahdollisuuksia laitoshuoltajana. Sairaalallahan töitä olisi tarjolla vuorotyönä varmasti vaikka heti vakituisena tai ainakin pitkinä sijaisuuksina.

Sitä en osaa sanoa, olisiko sairaalalle mahdollista työllistyä arkiaamuihin keikkatyön kautta. Arvaukseni on kuitenkin se, että huomattavasti helpompaa vakaan tulon rakentaminen keikkatyöllä olisi hoitajana. Puhtaasti siksi, että hoitajia on työvuoroissa moninkertainen määrä laitoshuoltajiin nähden.

Miten rahatilanteeni muuttuu käytännössä?

Palkasta käteen jää useampi satanen enemmän verrattuna ansiosidonnaiseen. Onneksi. Olisi todella epämotivoivaa mennä työhön, josta jäisi käteen aivan saman verran kuin ansiosidonnaisesta. Ansiosidonnaiseni nettona on noin 1300 euroa kuukaudessa.

Asumistuen muuttumisesta en suoraan sanottuna ole ihan kartalla. Sen verran ole selvittänyt, että jos bruttotulot nousevat vähintään 400 euroa kuukaudessa, tuki tarkistetaan.

Tarkistusajankohta on kuitenkin vasta, kun uudella tulotasolla on menty yksi kokonainen kuukausi. Koska kesätyöni alkaa kesken kesäkuuta, tarkistusajankohta on vasta 1.8.2024 lukien. 

Ja koska tuloni eivät säily 1.8. lukien samana vähintään 3 kuukautta, tulee tulojen määrittelemiseksi käsittääkseni laskea keskiarvotulo ajalta 1.8.2024–31.7.2025. Jos sitten tätä vuosituloa muokataan kuukausituloksi, ei 400 euron tulojen nousu kuukaudessa kyllä täyty.

Pohdituttaa kovasti, minkälaiset luvut laskelmaan keksittäisiin. Syksyn tuloistani kun en ota lainkaan selvää. Ensinnäkään en tiedä, olenko silloin työtön. Toisekseen syksylle hallituksen kaavailemat ansiosidonnaisen leikkaukset ovat edelleen minulle aika epäselvät. Ja eihän asiasta kai ole vielä edes tehty lopullista päätöstä. Tosin tuskin ne lopulliset päätökset paljon eroavat ennakkotiedoista.

Asiaa tovin mietittyäni päädyin siihen, että haen varmaan asumistuen tarkistusta vasta syksyllä, vaikka se sitten ehkä tietää jonkinlaista takaisinperintää joiltakin kuukausilta. Haluaisin, että päätös olisi suoriltaan oikein. Ja no, säästää se etuuskäsittelijänkin hermoja, kun voidaan laskea päätös todellisilla luvuilla.

Asumistuki on kyllä aika sekava etuus silloin, jos tulot ovat vaihtelevat!

Miten voin hyväksyä näin suuren palkanalennuksen?

Tällä hetkellä uusi palkka tuntuu siis minulle ihan hyvältä ja toimivalta summalta. Kiitos minimalistisen elämäntyylini ja säästäväisyyteni, tulen uskoakseni aivan hyvin toimeen tälläkin palkalla.

Väittäisin, että ratkaisevimmat valinnat ovat autottomuus ja kohtuulliset asuinkustannukset. Voisimme kyllä asua pienemmässäkin asunnossa. Asumme kahdestaan pojan kanssa. Nyt vuokrakolmiomme kustantaa vesimaksuineen noin 820 euroa kuussa.

Käytännössä ainoa välitön taloudellinen vaikutus tällä itsevalitulla alan downgreidauksella on se, että minulla jää rahaa säästöön vähemmän kuukaudessa. Nettopalkkojen erotus on reilu 300 euroa. Se on hinta, jonka maksan, että voin hyvin arjessani. Että arki olisi jotain, josta ei erityisesti halua koko ajan lomalle.

Ainakin näin toivon, enhän vielä ole edes aloittanut uudessa työssä.

(Toki vaikuttaa palkan vähentyminen myös eläkekertymään.)

Jos pysyvästi saisin tuota 2256 euron kuukausipalkkaa, saisin asumistukea vain reilu 30 euroa kuussa.

Saan palkan lisäksi elatustukea sekä lapsilisää yh-korotuksella. Ne tekevät yhteensä 364 euroa kuukaudessa. Ne ovat tärkeä osa toimeentuloamme ja olen niistä tosi kiitollinen. 

Kansaneläkkeellä elävä isä ei pysty osallistumaan lapsen kuluihin mitenkään. Elatustuki ja lapsilisä tuntuvat tällä hetkellä kattavan aika hyvin lapsesta koituvia kuluja (vaatteet, ruoka, vaipat, isompi asunto), joskin varmasti joinakin kuukausina ne eivät ihan riitä.

Lapsi ei vielä harrasta mitään. Vaatehankinnat pyrin tekemään kirpparilta ja Torista, mutta 3-vuotiaalle pojalle aina ei tunnu löytävän käytettynä riittävän hyväkuntoista tai mieluista. Käytettynä hankkiminen vaatii viitseliäisyyttä ja aikaa. Toisaalta yhdenkin onnistuneen ostoksen kautta voi säästää, kenkien ja haalareiden kohdalla ainakin, monta kymppiä.

Trikoisia legginssejä ja pyöräilyshortseja hankin juuri uutena H&M:ltä, koska en löytänyt niitä käytettynä. (On muuten hassua, että niitä myydään siellä vain tyttöjen osastolla. Minusta ne ovat aivan yhtä hyvät kesähousut pojallekin. Vilpoiset ja joustavat. Puen lapsen pääosin mukavuus edellä.)

Herkkä ja ujo lapsi hoidossa kesäpäivystyksen aikaan

Jää nähtäväksi, miten lapsi sopeutuu 1,5 tuntia aikaisempiin aamuihin. Näin kesällä se varmasti menee paremmin kuin talvella. Joskin kuumuus ja valoisuus voi haastaa iltanukahtamista riittävän ajoissa.

Alan siirtäämään rytmiämme reilu pari viikkoa ennen, vartin kerrallaan. Näin jää aikaa jättää rytmin ruuvaamisten väliin aina pari tasaantumispäivää, jotta muutos olisi mahdollisimman lempeä ja kestävä.

Samantyyppisellä systeemillä siirsin onnistuneesti kellojamme myös viime syksynä, kun lapsi aloitti päiväkodin.

Kesäajan hoito jännittää äitiä. Miten pieni pärjää sijaisten ja päivystyshoitoon tulevien vieraiden lasten keskellä? Kuva: Unsplash.

Jännitän kyllä sitä, miten lapsi pärjää kesän päivähoidossa, kun tutut hoitajat ovat lomilla. Yksi hoitajista jäi pois työstä jo aikaisemmin ja hänen tilallaan on koko kesän onneksi viime syksyltä tuttu sijainen. Kaksi muuta ryhmän aikuista lomailevat parin viikon ajan päällekäin, joten ainakin nuo pari viikkoa voivat olla lapselle rankkoja.

Lapsi rakastaa rutiineja ja kyselee aina päiväkotiaamuisin, että onhan paikalla tutut hoitajat. Onneksi muuten puitteet ovat kuitenkin tutut. Lapsen päiväkoti on iso, ja se päivystää loma-ajat.

Muistan lapsuudestani, että minulle oli henkisesti todella vaikeaa mennä sijaishoitopaikkoihin perhepäivähoitajan lomilla, vaikken edes pitänyt perhepäivähoitajastani. Äiti on kertonut, että joskus 5–6-vuotiaana uhkasin jopa tekeväni itsemurhan mielummin kuin meneväni sijaishoitoon. Aika radikaali reaktio tuollainen on pieneltä lapselta, ja näin jälkikäteen koen huolta pientä itseäni kohtaan.

Ainakin yhdessä sijaishoitopaikassa muistan perhepäivähoitoajan pojan (minua hiukan vanhempi) yrittäneen lähennellä minua, joten ehkä tämä oli tuon kommentin takana. Suurta turvattomuuden tunnetahan tuo reaktio kuvastaa.

Isojen ryhmään syksyllä – äitiä jännittää

Iso jännitys on myös elokuussa tapahtuva isompien ryhmään siirtyminen. Toistaiseksi lapsi on suhtautunut asiaan siitä keskustellessa neutraalisti ja esimerkiksi tutustunut innolla tiloihin ja isojen pihaan. 

Toivon, että kaikki menisi lopulta hienosti, mutta veikkaan, että elokuussa aamut voivat olla todella itkuisia ja täynnä jankutusta siitä, että pitäisi mennä tuttuun ryhmään. Lapsi kun jankutti ja itkusteli  aamuisin siitäkin, kun keväällä aloin parkeeraamaan pyörän eri paikkaan päiväkodin pihassa kuin talvella. Ja tämä reaktio ei kestänyt mitenkään pari päivää vaan viikkoja.

En tiedä, miten siirtymiset isojen puolelle yleensä menevät. Jos en olisi työssä, tekisi melkein mieleni mennä lapsen kanssa ensin muutamaksi päiväksi yhdessä tutustumaan uuteen ryhmään. En tiedä tapahtuuko tällaista koskaan, kun siirrytään päiväkodin sisällä pienten ryhmästä isojen ryhmään. 

Tuntuu jotenkin rajulta se, että minun on vain jätettävä hänet suoriltaan sinne vieraaseen ryhmään heti täyspitkiksi hoitopäiviksi ilman vanhemman tukea. Toki päiväkoti koittaa varmasti kesälläkin järjestää pientä ennakkotutustumista. Onneksi ryhmässä on sentään muutamia tuttuja lapsia vanhasta ryhmästä.