Yöimetyksen lopetus 3-vuotiaana – vinkit, kokemuksia ja ajatuksia

“Siitä tulee ihan painajaista!” oli lähinnä ajatukseni aina, kun ajattelin yöimetyksen lopettamista. Vahvatahtoinen tisumaakari ei noin vain taipuisi. Lopettaminen tulisi tarkoittamaan pahimmillaan tuntien yöllistä huutoa, ajattelin.

Yöimetyksen lopetus oli toki pyörinyt mielessäni, noh, varmaan siitä lähtien, kun lapsi täytti vuoden. Enemmän vakavissaan olin asiaa ajatellut sen jälkeen, kun lapsi täytti 2 vuotta. 

Yöimetyksen lopetus taaperon kanssa tuntui pitkään mahdottomalta ajatukselta. Kuva: Pexels.

Vaikka WHO suosittaakin lapsen imetyksestä saamien terveyshyötyjen vuoksi kaikkialla maailmassa jatkamaan imetystä vähintään kahden vuoden ikään saakka, moni ei imetä lastaan päivisinkään kaksivuotiaaksi saakka, saati yöimetä. 

Tiesin olevani tilastollinen poikkeus, kummajainen. Välillä asia ahdisti, mutta osasin usein olla välittämättä. Tiesin toisaalta, etten ole ainoa. Netin vertaistuen kautta tiesin, että meitä pitkään imettäviä on muitakin, vaikka me emme katukuvassa näykään.

Kaikesta ajattelusta huolimatta yöimetyksen konkreettinen lopettaminen ei pitkään aikaan edennyt lainkaan. Pelkkä ajatus yöimetyksen lopettamisesta ahdisti niin paljon, etten laatinut minkäänlaista suunnitelmaa tai aikataulua asian edistämiseksi ennen kuin tänä keväänä. 

Yöimetyksen lopettaminen voi tuntua henkisesti hyvin haastavalta prosessilta, oli lapsi minkä ikäinen tahansa. (Trust me, I know!) 

Imetyksen lopettaminen tai vähentäminen ei ole mikään pieni asia. Varsinkaan sellaisen lapsen kanssa, jolle imetys on ollut todella, TODELLA tärkeää. Se on valtava askel.

Tässä artikkelissa jaan ajatuksiani ja kokemuksiani yöimetyksen lopettamisesta kolmevuotiaan kanssa ja pohdin myös yhteiskunnan, ja erityisesti neuvolan, asenteita imettämistä kohtaan. Jos sinuakin puhuttelee lapsentahtisuus, kiintymysvanhemmuus ja lempeä kasvatus, löydät näistä sanoistani toivoakseni tukea omalle imetystaipaleellenne.

Artikkelin lopussa on 8 vinkkiä yöimetyksen lopetukseen isomman lapsen kanssa. Vinkit ovat  erityisesti sinulle, joka nukut perhepedissä etkä aio käyttää isää apuna vieroituksessa.

Kirjoitan tätä tekstiä terveydenhoitajana, joka on saanut imetysohjaajan koulutuksen, mutta ennen kaikkea äitinä, joka on itsepäisesti ja ulkopuolisten asenteista huolimatta imettänyt herkkää poikaansa nyt kolmen vuoden ja kolmen kuukauden ajan. Siinä samalla olen kaivanut netistä aika paljon tietoa imetyksestä. 

Erityiskiitoksen haluan antaa lapsen isälle, joka on aina antanut täyden tukensa imetykselle. Ilman sitä tukea olisin todennäköisesti alkanut jossain kohtaa epäröimään imetyksen kanssa.

Usein käytetään termiä taaperoimetys, mutta koska se kattaa vain 1–3-vuotiaat lapset, käytän tässä artikkelissa mieluummin sen sijaan termiä "pitkään imettäminen".

Pitkään imettämisen merkitys ja hyödyt

Ennen kuin alan puhua lopettamisesta, haluaisin hetken aikaa julistaa pitkään imettämisen ilosanomaa. 

Äidinmaito antaa vauvalle, taaperolle ja yhtä lailla leikki-ikäiselle terveyshyötyjä sekä hyvin imeytyvää ja ihmislapsen tarpeisiin räätälöityä ravintoa. 

Samalla se kutoo myös vahvaa kiintymyssuhdetta äidin ja lapsen välille. Vahva kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä taas on aivan olennainen pohja lapsen terveelle emotionaaliselle, kognitiiviselle ja sosiaaliselle kehitykselle. 

Kuten terapeutti Eli Harwood (attachmentnerd) toteaa: "Läheinen suhde lapsiimme on tärkein työkalumme heidän kasvatuksessa. Se on perusta, joka auttaa lasta kehittymään fyysisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti." 

Imetys mahdollistaa ihania ja erityisiä hetkiä lapsen ja äidin välillä. Kuva: Pexels.

En tarkoita, etteikö vahvaa kiintymyssuhdetta voisi muodostua ilman imetystäkin. Imetys on kuitenkin helppo ja luonnollinen keino rakentaa sitä. Imetyshetkien suoma läheisyys on jotain aivan erityislaatuista. Oksitosiinin hyrrätessä on helppoa kokea syviä kiintymyksen tunteita lasta kohtaan.

Imetys vaikuttaa positiivisesti niin vauvan kuin isommankin lapsen immuunijärjestelmään vähentäen infektiosairastavuutta ja sairaalahoidon tarvetta. Imetys voi auttaa lasta myös sopeutumaan stressaaviin tilanteisiin paremmin. 

Imetys on hyvin luonnollinen tapa auttaa lasta rauhoittumaan ja nukahtamaan. Yöimetyksellä on biologinen perusta, ja se on monille perheille tärkeä osa lapsen ja äidin yhteyttä.

Pitkällä imetyksellä on myös lukuisia terveyshyötyjä äidille. Imetys muun muassa vähentää rintasyöpäriskiä. Mitä pidempään imettää, sitä suuremmat ovat imetyksestä syntyvät terveyshyödyt äidille. Imetyksen edistäminen on yksi vaikuttavimmista keinoista edistää lasten ja imettävien äitien terveyttä.

Pitkä imetys ja hammasterveys

Yksi suurimmista huolenaiheista pitkään imettäessä voi olla lapsen hammasterveys. Yöimetyksen jatkuessa hampaat altistuvat yöllä maidon sokerille, mikä maalaisjärjellä ajateltuna lisäisi riskiä reikiintymiseen. 

Samalla tavallahan me aikuisetkin pyrimme välttämään illalla hammaspesun jälkeen syömistä ja muiden juomien kuin veden nauttimista? Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteinen.

Näin imetys edistää hammasterveyttä:

• Leukojen ja purennan kehittyminen: Imetys stimuloi purentalihasten toimintaa sekä leukojen kasvua. Siten imetys vähentää hampaiden ahtautumisen ja purentavirheiden riskiä. Mitä pidempään lasta imettää, sitä suurempi purentavirheiltä suojaava vaikutus on. Hampaiston ahtaus taas voi edistää reikiintymistä, kun hampaiden puhdistaminen vaikeutuu. (Hyvin muodostunut hammaskaari vähentää myös kuorsauksen ja uniapnean riskiä myöhemmin elämässä.) Rintamaidon kalsium on bioaktiivisessa muodossa vahvistaen lapsen hampaita.
  
  
• Syljen tuotanto: Imetys edistää lapsen syljen eritystä. Sylki auttaa huuhtomaan suuta ja estää haitallisten bakteerien kertymistä hampaisiin. Sylki sisältää myös entsyymejä, jotka torjuvat haitallisia bakteereja.
  
  
• Maitoa ei jää hampaisiin: Toisin kuin tuttipullosta ruokittaessa, rintamaito menee suoraan suun takaosaan ja nieluun (katso alla oleva video). Kun imuote on oikein ja riittävän syvä, maito ei jää lillumaan hampaisiin.

• Luonnollinen suojamekanismi: Rintamaidossa on useita antibakteerisia komponentteja, kuten immunoglobuliini A (IgA), immunoglobuliini G (IgG), valkosoluja, lysotsyymiä ja laktoferriiniä, jotka suojaavat hampaita bakteereilta ja tulehduksilta. Kariesbakteeri viihtyy erityisesti happamissa olosuhteissa. Rintamaidon neutraali pH auttaa ehkäisemään kariesbakteerin lisääntymistä suussa.

Aiheuttaako yöimetys hampaiden reikiintymistä?

Alkusysäys yöimetyksen lopettamiselle meillä tapahtui 3 v. hammastarkastuksessa. Toistaiseksi lapsella ei ole reikiä, mutta tarkastuksessa puhuttiin siitä, miten yöimetys voi altistaa hampaiden reikiintymiselle. Nyt asiaa paremmin tutkineena tiedän, ettei asia ole ihan näin suoraviivainen.

Hampaiden reikiintymiseen vaikuttavat lukemattoman monet tekijät: esimerkiksi ruokavalio, ruokailujen tiheys, hammashygienia, suun kuivuus, kireä huulijänne, hampaan rakenteen kehityshäiriöt ja streptococcus mutans tartunta. 

On lapsia, joita on imetetty lapsentahtisesti myös yöaikaan niin pitkään kuin lapsi itse on halunnut, esimerkiksi neljävuotiaaksi saakka. Silti tällaisella lapsella ei välttämättä ole ainuttakaan reikää.

Toisaalta voi olla lapsi, jolla on pahasti reikiintyneet hampaat, vaikka häntä ei ole yöimetetty ollenkaan enää kolmen kuukauden iästä lähtien. 

Edesmennyt amerikkalainen hammaslääkäri Brian Palmer oli kiinnostunut imetyksen vaikutuksesta hammasterveyteen. Hän kävi läpi tuhansia vuosia vanhoja lasten pääkalloja ja tutustui myös muiden tekemään tutkimukseen aiheista. Historiallisten kallojen hampaista löytyi tuskin lainkaan reikiä ja hammaskaarien muoto oli optimaalinen tukien hyvää purentaa. Palmerin mukaan antropologit, nisäkästutkijat ja biokemistit ovat yhtä mieltä siitä, että on järjen vastaista esittää äidinmaidon aiheuttavan kariesta. 

Jos äidinmaito aiheuttaisi kariesta, miksi kaikista maailman nisäkkäistä vain ihmisillä on isoja ongelmia karieksen kanssa? Kuva: Pexels.

Jos äidinmaito aiheuttaisi hammaskariesta, se olisi entisinä aikoina (ei fluorihammastahnaa, hammashygieniaa, hammashuoltoa) voinut johtaa jopa vauvojen menehtymiseen. Reikiintyneillä ja mahdollisesti irronneilla hampailla lapsi ei olisi pystynyt syömään kiinteää ruokaa. Karieksesta olisi voinut seurata lapselle myös laajempia tulehduksia suuhun, jotka olisivat saattaneet johtaa lapsen kuolemaan. 

Jos yöimetys olisi johtanut hampaiden tuhoon ja kyseisten lasten menehtymiseen, taipumus yösyömiseen olisi yksinkertaisesti hävinnyt ihmisestä evoluution myötä. Yöllinen maidonhimo ei kuitenkaan hävinnyt ihmislajista.

Ei ole olemassa yhdenmukaista ja vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että yöimetys itsessään altistaisi hampaiden reikiintymiselle. 

Tietenkin pienimmän mahdollisen riskin ottaa varmaankin siten, että lopettaa yöimetyksen lapsen tullessa 1 vuoden ikään. 

Mitä viralliset suositukset Suomessa sanovat yöimetyksen ja karieksen yhteydestä?

Karieksen Käypä Hoito -suositus sanoo: "Yöaikainen pitkään (yli 18 kk) jatkuva ja tiheä tuttipulloruokailu tai imetys altistavat hampaat reikiintymiselle. " 

Hammaslääkäriliiton sivuilla taas todetaan, ettei pitkällinen imetys yksistään vaaranna suunterveyttä. "Äidinmaito ei yksistään aiheuta hampaiden reikiintymistä. Yhtäaikaisen sokerin käytön kanssa äidinmaito voi ylläpitää lapsen suussa happamia olosuhteita, mikä suosii reikiintymistä aiheuttavia bakteereita.

Tällainen tilanne voi syntyä, jos lasta imetetään pitkään, imetyskertoja on tiheästi ja etenkin yöaikaan, jolloin syljen puolustusominaisuudet ovat huonoimmillaan, ruokavalioon kuuluu sokeripitoisia tuotteita eikä lapsen fluoridin saannista ole huolehdittu."

Tulkitsen Hammaslääkäriliiton tekstin siten, että äiti, joka pesee lapsensa hampaat suositusten mukaan, pyrkii siihen, että imetyskertoja yössä on vain muutama ja pitää sokerin määrän lapsen ruokavaliossa minimissään, voi hyvillä mielin jatkaa yöimetystä pitkäänkin, jos se perheelle muuten sopii.

Imetyksen tuen sivuilla sanotaan: "Yli yksivuotiaan lapsen hampaat kestävät 1–2 imetystä yössä, kun hyvästä suuhygieniasta pidetään huolta." 

Mutta miksi ihmeessä sitten saamani ohjaus on ollut niin vahvasti imetyksen lopetukseen painottuvaa? Ja miksi Käypä Hoito -ohjeistus vetää mutkat paljon enemmän suoriksi tässä asiassa ja johtaa jopa harhaan?

Kokemukseni yöimetyksen lopettamisesta 3-vuotiaan kanssa oli yllättävän positiivinen

Anyways, päädyimme siis lopettamaan yösyötöt. Imetyksen lopettamisessa vaikeinta oli itse päästä henkisen kynnyksen yli. Se vaati aikaa ja ajatustyötä.

Vaikka lapsi itkee, se ei tarkoita, että hän kärsisi. Se tarkoittaa vain, että lapsi kohtaa uuden haasteen, joka vaatii häneltä hieman ponnistelua ja sopeutumista. Vakaan ja päättäväisen, mutta empaattisen vanhemman tuella lapsi pääsee kyllä asiasta yli. Usein yllättävän nopeasti, jos lapsen kehitysvaihe on lopetukselle suotuisa.

Isomman lapsen vieroittaminen yöimetyksestä voi onnistua yllättävänkin helposti. Kuva: Pexels.

Meillä protestointi oli verrattain pientä. Ensimmäisenä yönä pahin oli puolen tunnin nyyhkytys keskellä yötä. Sitä seuraavina öinä lapsi yritti välillä unisen kärttyisenä riisua rintoja esille siinä onnistumatta.

Nyt viikon jälkeen asia tuntuu olevan jo uusi normaali, vaikka se lasta illalla hieman saattaa vielä harmittaa. Ja kyseessä tosiaan on välillä hyvinkin tulisieluinen ja kovatahtoinen poika!

Yöheräämisten määrään lopetuksella ei ole ollut vielä mitään vaikutusta. Lapseni tuntien en sitä oikeastaan odottanutkaan.

Uskon, että tämä ikä oli meillä yöimetyksen lopetukselle juuri oikea. Lapsi oli jo jonkin aikaa näyttänyt merkkejä siitä, että rinta ei enää ollut ihan niin suuressa roolissa hänen elämässään kuin vaikka vielä 2-vuotiaana. Useissa tilanteissa, sekä päivällä että yöllä, hän saattoi jättää imetyksen väliin hetkissä, joihin normaalisti se oli aina kuulunut. 

Yöimetykset olivat jo jonkin aikaa olleet luonteeltaan yleensä aika lyhyitä, eikä niiden aikana aina ehtinyt maito välttämättä edes alkaa herumaan. Toisinaan tuntui, että keskellä yötä rinnalta toiselle vaihtaminen ja päälläni möyriminen piti lasta hereillä sen sijaan, että se olisi auttanut häntä rauhoittumaan uudestaan uneen. 

Tämä kaikki loi minuun uskoa ja ajatuksen, että yöimetyksen lopetus voisi olla ajankohtaista.

Lapsen suotuisan kehitysvaiheen lisäksi on olennaista, että vanhempi itse uskoo lopetuksen onnistumiseen ja on sisäisesti motivoitunut siihen. Ilman uskoa ei jaksa ponnistella väsyneenä ja pitää kiinni lopetuspäätöksestä.

Miten imetyksestä tulisi terveydenhuollossa puhua?

Terveydenhuollossa ei aina ymmärretä, miten sensitiivisestä ja henkilökohtaisesta aiheesta imetyksessä on kyse. 

Toivoisin, että kun puhutaan imetyksen vähentämisestä ja lopettamisesta, muistettaisiin aina tuoda esille imetyksen moniulotteisuus. Pidettäisiin mukana ymmärrys ja empatia ja korostettaisiin sitä, että päätös on aina äidin ja lapsen välinen. 

Lapset ovat yksilöitä. Oikeaa aikaa rajata tai lopettaa imettämistä ei voi kukaan muu kuin äiti tietää. Äiti tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää, milloin lapsi on henkisesti valmis. 

Kun imetyksen vähentäminen tai lopetus tehdään mahdollisimman lempeästi, se voi olla voimauttava kokemus. Ajattelen, että väkisin ja liian aikaisin tehtynä se sen sijaan voi aiheuttaa jopa traumoja ja äidin katumusta. Tärkeää olisi, että motivaatio lähtee äidistä itsestään. 

Imetys vaatii paljon, mutta se myös antaa paljon. Toivoisin että muistaisimme aina antaa kiitosta ja arvostusta äideille, jotka tekevät suuren työn imettäessään lapsiaan. Erityisesti imetyksen alkuvaiheet ovat usein täynnä haasteita imuotteen hankaluuksien, rintaraivareiden ja maidontulon käynnistymisen vuoksi. Imetys ei koskaan ole itsestäänselvyys, vaan se on vaatinut paljon työtä ja myös uhrauksia. Olisi toivottavaa, että imettävä äiti kokisi ennen kaikkea voimaantuvansa kohtaamisista.

Ymmärrä, kuuntele, ole empaattinen. Jätä tuomitseminen ja painostaminen romukoppaan. Kuva: Pixabay.

Terveydenhuollon tulisi hoitaa ihmisiä kokonaisuutena. Henkinen hyvinvointi on jakamaton osa terveyttämme. Tämä puoli ohitetaan täysin, kun stressataan esimerkiksi hampaiden reikiintymisestä ja painostetaan lopettamaan imetys. Kaiken lisäksi ilman vahvaa tieteellistä näyttöä imetyksen ja reikiintymisen yhteydestä! 

Ihmettelen myös, haluaako terveydenhuollon ammattilainen todella ottaa vastuulleen lopetuksen myötä menetetyt terveyshyödyt. Kuinka kullanarvoinen apu imetys on esimerkiksi lapsen sairastuessa vatsatautiin! Imetyksen on laskettu ehkäisevän 72 prosenttia ripulitaudeista johtuvista sairaalahoidoista. 72 prosenttia!

Imetysmyönteinen neuvola? Vai imetysvihamielinen?

Oma kokemukseni neuvolan antamasta imetysohjauksesta on ollut aika negatiivinen. 4 kuukauden ikään asti imetys oli neuvolan näkökulmasta upea asia. Oikeastaan sen jälkeen imetyskeskusteluissa on ollut usein enemmän negatiivinen sävy: "vähennä, rajoita, lopeta".

Pahimmillaan terveydenhoitaja on yrittänyt peittää imetysvastaista asennettaan aloittamalla puheenvuoronsa: “Mä olen ehdottomasti imetyksen puolestapuhuja, mutta…” 

Kun kiinteiden ruokien aloittaminen ja lisääminen tulivat mukaan, on tuntunut siltä, että imetys on jonkinlainen peikko, josta neuvola yrittää jatkuvasti painostaa pois. Liian helposti kaikki laitetaan imetyksen syyksi: oli sitten kyse lapsen ruokahalusta, painon hitaasta laskusta, liian nopeasta noususta tai vaikka ujoudesta. 

Minulle on ihan suoraan terveydenhoitaja todennut, että kun lapsi (tuolloin 2 v.) on näin vaativa temperamentiltaan, niin varmaan selkeintä olisi rajaamisen sijaan vain lopettaa imetys kokonaan. 

Tällainen lausunto on mielestäni hyvinkin imetysvastainen, kylmä ja ymmärtämätön. Tiedän kyllä, että hän tuskin tarkoitti pahaa. Käsitykseni mukaan kyse oli puhtaasti mielipiteestä, ei näyttöön perustuvasta ohjaamisesta. Kyseenalaistankin tällaisen musta tuntuu -neuvomisen, jota edelleen valitettavasti neuvolassa tapahtuu.

Lapsen ollessa 2-vuotias neuvolan tekstiin oli kirjattu, että lapsi käpertyy äitinsä rinnalle vauva-asentoon. VAUVA-ASENTOON! Mitä ihmettä? Tällaisesta tekstistä minulle välittyy asenteellisuutta ja ymmärtämättömyyttä. Rinnalla olo ei ole vain vauvoja varten. Ehkä olen turhan herkkä ja ymmärrän väärin, mutta minua tuo jokatapauksessa loukkasi.

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa, muistaakseni 6 kuukauden iässä, neuvolassa puhuttiin siitä, miten yöimetystä kannattaisi jättää jo vähemmälle. Miten lapsi “ei sitä enää tarvitse” ja pärjää aivan hyvin ilmankin. Lisäksi lapsen varttuessa oltiin neuvolassa jatkuvasti huolissaan siitä, että lapsi käy kovasti edelleen rinnalla ja syö naftisti kiinteitä. 

Imetysvastaisuus asuu ja elää kulttuurissamme niin neuvolan henkilökunnassa kuin huonossa tapauksessa pitkään imettävien lähipiirissäkin. "Eihän 2 v. tarvitse enää äidinmaitoa! Lehmänmaitoa sen olla pitää!" tai muuta vastaavaa idiotismia saattaa hyvinkin taaperoa imettävä äiti kohdata vaikkapa isovanhempien suunnalta... 

Se lehmänmaitohan on tietenkin paljon kestävämpi ja järkevämpi vaihtoehto... Siis riistäkäämme vasikoilta heille tarkoitettu maito sen sijaan, että ruokkisimme lapsiamme juuri heille räätälöidyllä maidolla. Puuh!

Onko mitään vinoutuneempaa, kuin pitää lehmänmaitoa äidinmaitoa luonnollisempana ravintona? Kuva: Pixabay.

Tisumaakari rakastaa maitoaan palavasti – pienempänä kiinteiden ruokien kanssa oli haasteita

Poika oli tisumaakari. Hän rakasti ja rakastaa edelleen rintamaitoa. Usein hän tuumaa kesken imetyksen: “NAM!” 

Pikkuhiljaa kuitenkin muun ruoan osuus lisääntyi melko tasaisesti. Hitaasti mutta varmasti. Aikoinaan, kiinteiden aloituksen ja lisääntyneen liikkumisen myötä, pojan paino tipahti hiukan omilta käyriltänsä. Paino on kuitenkin sen jälkeen noussut ihan johdonmukaisesti tällä uudella alemmalla painokäyrällään.

Nyt 3-vuotiaana rintamaito on hyvä superfood-lisä ruokavaliossa, mutta en koe sen vievän ruokahalua muulta ruoalta. Lapsi syö nykyään ihan hyvin muuta ruokaa.

Loppujen lopuksi siis kaikki stressaaminen painon noususta ja kiinteiden syömisestä oli onneksi turhaa. Kunpa olisin tiennyt sen silloin. Vain toinen äiti, joka on kokenut tällaisen tissimaitoaddiktin voi kunnolla samaistua siihen ahdistukseen, jota joutuu äitinä kantamaan, kun lapsi syö kiinteitä vielä yli vuoden iässä usein vain hiiren annoksia.

Ravitsemuslabratkin otettiin ja niissä kaikki oli hyvin. Raudanpuutosta ei ollut. Tässä varmaan ihan hyvänä tukena on ollut se, että olen kiinnittänyt huomiota ruoan rautapitoisuuksiin ja välillä tiputellut vähän Maltofer-tippojakin ruokiin antamaan pientä boostia. 

(En kannusta ketään muuta omatoimiseen rautalisään. Antamani määrät olivat hyvin pieniä. Tavoitteenani oli boostata ruokaa vain sen verran, että saanti vastaisi hyvin kiinteitä syövän lapsen saantia.)

Imetyksen positiivinen vaikutus lapsen henkiseen hyvinvointiin

Meidän lapselle imetys on ollut paitsi nukahtamiskeino myös tärkeä tunteiden säätelyn apukeino. Temperamenttinen ja vahvatahtoinen poikani on tähän mennessä varmasti jo tuhansia kertoja saanut rinnalta olosta apua kiukun, surun, pelon, pettymyksen, häpeän, jännityksen ja levottomuuden taltuttamiseen.

Se ei tarkoita, etteikö lapsella olisi muitakin keinoja rauhoittua. Rinnalla olo on yksi monista keinoista. Usein rinta tarjoaa sen kaikista nopeimman ja helpoimman keinon saada tunnemyrsky tyyntymään.

Imetys voi olla temperamenttiselle lapselle hyvin tärkeä turvan, mielihyvän ja rauhan tuoja. Ei ole ihme, ettei sen äidintahtinen rajaaminen tai lopettaminen kokonaan ole helppoa.

Imetyshetket ovat olleet tärkeä latautumisasema hänelle – ja myös minulle. 

Uskon, että pitkä imetys on tukenut kiintymyssuhdettamme ja vahvistanut lapsen kykyä kohdata stressaavia asioita elämässä, ei suinkaan heikentänyt sitä. 

Valitettavasti länsimaisessa kulttuurissa elää ajatus, että lapsen tulisi itsenäistyä mahdollisimman varhain, jotta kaikki olisi “hyvin”. Luonnollisen sijaan pitkä imetys nähdään helposti ällöttävänä. Lisäksi pelätään että pitkään rinnalla roikkuva lapsi jää jälkeen kehityksessä. 

Pitkään imettäminen on maailman luonnollisin asia. Kuva: Pexels.

Ei ole harvinaista kohdata ihminen, joka on huolissaan pitkän imetyksen vaikutuksesta lapsen psyykkeelle ja itsenäistymiskehitykselle. Imetys nähdään kulttuurissamme niin vahvasti "vauvojen juttuna", että se hämärtää helposti ajattelua. Lisäksi naisen rinnat ovat kulttuurissamme vahvasti seksualisoitu. Biologisesta näkökulmasta ihmislapselle on kuitenkin täysin luonnollista ja lajityypillistä käytöstä nauttia äidinmaidosta useita vuosia. 

Väitteille imetyksen negatiivisista vaikutuksista lapsen kehitykselle ei ole tieteellistä pohjaa. The American Academy of Family Physicians (AAFP) toteaakin: "Ei ole olemassa näyttöä siitä, että pitkäkestoinen imetys olisi haitallista vanhemmalle tai lapselle." Myös the Academy of American Pediatrics (AAP) on samoilla linjoilla ja toteaa imetyksen edistävän merkittävästi lapsen terveyttä ja kehitystä. AAP:n mukaan ei ole näyttöä, että pitkästä imetyksestä aiheutuisi psykologisia tai kehityksellisiä haittavaikutuksia lapselle. 

Lapset ovat niin valtavan erilaisia. Pitkässä imetyksessä ei ole kyse vanhemman puutteellisesta kyvystä rajata ja itsenäistää lasta. Toiset lapset ovat herkkiä ja tarvitsevia ja saavat rinnalta itselleen mielihyvää ja rauhaa. Pitkä imetys on yleensä erittäin terveellistä sekä äidille että lapselle. 

Pakottamalla herkkä ja suuritarpeinen lapsi pärjäämään ja olemaan itsenäinen “iso poika tai tyttö” ei voida poistaa sitä, että tämä lapsi edelleen on sisällään tarvitseva ja herkkä. Huonossa tapauksessa se opettaa häntä vain kovettumaan ja olemaan kuuntelematta omia tarpeitaan. 

Uskon äidin ja lapsen vaistoihin ja tietyllä tapaa helppouteen. Meille imetys on tuntunut voittopuolisesti helpolta, luonnolliselta ja miellyttävältä asialta. Olen toiminut vaistojeni varassa kiitollisena siitä, miten hienosti luonto on asiat suunnitellut.

Ei ole olemassa ihmistä, joka edelleen teininä tarvitsisi äidin tissiä. Kyllä se itsenäistyminen ja vierottautuminen tapahtuu aikanaan lopulta ihan itsestäänkin. 

Lapsella on sisäsyntyinen tarve itsenäisyyteen. Vanhemman tehtävä on olla sensitiivinen ja antaa lapselle läheisyyttä ja tilaa lapsen yksillöllisten tarpeiden mukaan. Työntää ei mielestäni tarvitse, ainakaan pakolla. Eikä lasta voi myöskään pakottaa rinnalle. Pitkä imetys lähtee lapsen omista tarpeista käsin. 

En aina muista, että pitkään imettäminen on tabu

Pitkään imettäminen on kulttuurissamme edelleen tabu. Pyrin itse puhumaan imetyksestä avoimesti. Välillä tajuan vasta jälkikäteen, että: "Ohops, puhuinpas taas aika avoimesti 3-vuotiaan imetyksestä!" 

Viimeksi päiväkodin eteisessä puhuin yöimetyksen lopetuksestamme lastentarhanopettajalle toisen lapsen vanhemman kuullen. Minulle pitkään imettäminen vain on täysin luonnollinen ja arkinen asia. 

Kodin ulkopuolella imetän lasta enää harvoin, viimeisin taisi olla sairaalan laboratoriossa. En silti häpeä imetystä, vaan olen siitä ylpeä. 

Tarpeen tullen voisin teoriassa aivan hyvin edelleen imettää lasta vaikka leikkipuistossa tai avoimessa kohtaamispaikassa. Harvemmin vain sille on lapsella tarvetta. Lapsi ei enää pyydä itsekään rinnalle kodin ulkopuolella kuin poikkeustilanteissa ja yleensä tyytyy aika helposti kohtaloonsa, kun kieltäydyn. 

Toisinaan olisi hauskaa imettää 3-vuotiasta julkisesti puhtaasti ihan vain hälventääkseen tabua. En ole silti tällaiselle aktivistilinjalle lähtenyt. Kuva: Pexels.

Kenties lapsikin jo alkaa vaistoamaan, että kaikki eivät enää hänen iässään käy rinnalla. Olen minä asiasta hänelle jutellutkin, että jokainen lapsi lopettaa sitten, kun jompi kumpi, äiti tai lapsi, haluaa imetyksen lopettaa. Jotkut 1-vuotiaana, jotkut 3-vuotiaana, jotkut 5-vuotiaana.

8 vinkkiä yöimetyksen lopettamiseen isomman lapsen kanssa perhepedissä ja ilman isän apua:

1. Kommunikaatio ja valmistautuminen: Tämä on kaikista tärkein! Keskustele lapsesi kanssa yöimetyksen lopettamisesta toistuvasti etukäteen. (Jopa kuukausia etukäteen ei välttämättä ole liioittelua).
   
   Kun olet päättänyt tarkan ajankohdan, kerro se lapselle ennakolta, jotta hän saa aikaa valmistautua siihen henkisesti.
   
   Vaikka lapsi onkin vielä pieni, hän ymmärtää jo valtavasti. Selitä, että imetys päättyy yöaikaan, mutta että olet edelleen läsnä ja lohdutat häntä muilla tavoilla.
   
   Itse selitin asian mahdollisimman konkreettisesti: "Sohvalla saa viimeisen kerran vielä maitoa. Sitten hammaspesun jälkeen ei voi saada. Menemme sänkyyn ja sängyssä ei saa maitoa, mutta (sitten selitin kaikki vaihtoehtoiset lohtukeinot + pillipullon). Sitten aamulla kun heräämme ja nousemme sängystä pois, voit taas saada maitoa. Ja päivällä saat maitoa ihan normaalisti."
   
   Voit kertoa, että lapsi voi halutessaan pitää vaikka kättä tisun päällä, jos se lohduttaa, mutta suuhun ei voi tissiä ottaa. Voi olla myös hyvä kertoa perusteluja yöimetyksen lopetukselle. Esimerkiksi itse sanoin: "Jotta tissit ja äiti saa levätä ja hampaisiisi ei tulisi reikiä. Myöhemmin se voi parantaa sinunkin unta."
   
   
2. Korvaa imetys muilla rauhoittelukeinoilla: Luo imetyksen rinnalle muita iltarutiineja. Voit käyttää esimerkiksi pehmoleluja, satuja, tuutulauluja, silittelyä rauhoittamaan lasta ennen nukkumaanmenoa. Ota käyttöön säännöllinen, samana toistuva iltarutiini, joka auttaa lasta nukahtamaan. Kun muut rauhoittumisrutiinit pysyvät ennallaan, ei imetyksen loppuminen ole niin vaikea paikka lapselle.
   
   
3. Luo uskoa itseesi ja lapseesi: Tiedät kyllä, että lapsesi pystyy nukahtamaan ilman rintaakin. Vähintäänkin lapsesi on nukahtanut joskus vaunuihin tai autoon. Luultavasti lapsesi on myös päivähoidossa, jossa hän osaa nukahtaa ilman rintaa. Te onnistutte kyllä! Kerro lapsellekin tämä ja vala häneen uskoa omiin kykyihinsä.
   
   
4. Vähitellen lopettaminen on myös vaihtoehto: Joillekin toimii parhaiten se, että yöimetystä vähennetään asteittain. Voit vähentää imetyskertoja tai niiden kestoa hitaasti ja korvata ne muilla rauhoittelukeinoilla. 
   
   
5. Pillipullo: Pillipullo voi olla hyvä hankinta sänkyyn. Siitä lapsen on helppo ottaa itsenäisesti vettä janoonsa ilman, että sänky lainehtii (ainakaan pahasti). Voi tuntua itsestäsikin mukavalta, että sinulla on tarjota lapselle jotain uutta tapaa sänkyyn imetyksen tilalle. Että lapsi ei vain menetä jotain, vaan saa myös tilalle jonkin uuden asian.
   
   
6. Pue suojaava vaatetus päällesi: Se suojaa myös siltä, ettet vahingossa unisena ala imettää. Itselläni oli päällä pitkähihainen paita tiukalla pääntiellä ja sen päällä vanhat tanssiharrastuksesta kaappiin jääneet kokovartalotrikoot.
   
   
7. Ole kärsivällinen ja johdonmukainen: Muutosvaihe voi olla hankala sekä äidille että lapselle. Pysy kärsivällisenä ja johdonmukaisena, vaikka lapsi vastustaisi muutosta. Muista, että tämä on siirtymävaihe, joka vaatii aikaa ja sopeutumista. Pahin vastustelu ei varsinkaan vanhemmilla lapsilla kestä usein pitkään.
   
   
8. Älä lopeta painostettuna, vaan valitse ajankohta, joka on juuri sinulle ja lapsellesi sopiva. Yöimetyksen vaikutus hammasterveyteen ei ole yksiselitteinen asia. Lue aiheesta netistä äläkä usko sokeasti, mitä terveydenhuollossa sinulle sanotaan. Pitkä imetys on edelleen aika harvinaista eikä ammattilaisillakaan ole valitettavasti aina ajantasaiset tiedot aiheesta!

PS: Kun etsit tietoa netistä, pidä mielessäsi lyhenne IBCLC. International Board Certified Lactation Consultant on kansainvälinen imetyksen asiantuntijuustutkinto. IBCLC-tutkinnon suorittaneilla henkilöillä on yleensä paras, ajantasaisin ja luotettavin tieto imetysasioista.

Lähteet:

Burbidge, Anna. 2022. Breastfeeding and Dental Health. La Leche League GB. https://laleche.org.uk/breastfeeding-dental-health/#whatCanITake

Hammaslääkäriliitto. Vauvan suunterveys. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/lasten-ja-nuorten-suunterveys/vauvan-suunterveys

Heimonen, Aura. 2017. Imetys ja suun terveys. Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. 40–42. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pdf?sequence=6&isAllowed=y

Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. 2023. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. https://www.kaypahoito.fi/hoi50127?tab=lisatietoa

La Leche League Canada. Oral Development and Dental Caries in the Breastfed Baby. https://www.lllc.ca/oral-development

Imetyksen tuki. 2021. Taaperoimetyksen faktapankki. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/taapero/taaperofaktat/

Mikkola, Kaija & Hakulinen,Tuovi. 2018. Imetyksen hyödyt ovat huikeat. THL-blogi. https://blogi.thl.fi/imetyksen-hyodyt-ovat-huikeat/

Milk Matters/ Brian Palmer. 2000. Infant Dental Decay – Is it related to Breastfeeding? https://milkmatters.org.uk/2023/08/13/infant-dental-decay-is-it-related-to-breastfeeding/

Suominen, Satu. Hampaat ja imetys. Imetyksen tuki. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/hampaat-ja-imetys/

Villines, Zawn. 2023. What to know about extended breastfeeding: Pros and cons. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/extended-breastfeeding#when-to-stop

WHO. 2009. Infant and Young Child Feeding: Model Chapter for Textbooks for Medical Students and Allied Health Professionals. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK148970/

Wisner, Wendy. 2020. Extended Breastfeeding: Can You Nurse for Too Long. Healthline. https://www.healthline.com/health/breastfeeding/extended-breastfeeding#tips