Vetkuttelin hormonikierukan asennusta: lopulta se oli yllättävän miellyttävä kokemus

Olin lukenut monia kauhutarinoita kierukan asentamisen kivuliaisuudesta. Ajatus siitä, että jokin vierasesine työnnetään kohtuun, ei ollut kaikkein houkuttelevin. Synnytyksen jälkeen entisestään runsastuneiden kuukautisten sekä kohtuullisen voimakkaiden PMS-oireiden hillitseminen sai minut lopulta rohkaistumaan kokeilemaan Mirena-hormonikierukkaa. Yllättäen kierukan asennus oli kuitenkin paljon helpompaa ja vähemmän kivuliasta kuin olin odottanut.

Ehkäisymenetelmiä on paljon, mutta täydellisiä ratkaisuja on vähemmän. Jospa hormonikierukka olisi lähellä täydellistä? (Kuvassa kuparikierukka, mutta älä anna sen haitata.) Kuva:Unsplash.

Ehkäisyni ennen kierukkaa: keskeytetty yhdyntä 

Olen selvinnyt vuodesta 2012 lähtien ilman hormonaalista ehkäisyä. Käsittämätöntä, mutta totta, en ole kertaakaan tullut vahingossa raskaaksi, vaikka ehkäisy on siitä lähtien pääasiassa perustunut keskeytettyyn yhdyntään. Näiden yli kymmenen vuoden aikana olen käyttänyt tätä menetelmää menestyksekkäästi vieläpä kahden eri miehen kanssa.

Muistan, että yläasteen seksuaalivalistuksessa peloteltiin touhutippojen mahdollisesti sisältämistä siittiöistä. Nyt kun asiaa tutkin, niin tässä on ilmeisesti mieskohtaista vaihtelua. Osalla touhutipoissa on siittiöitä, osalla ei. Lisäksi keskeytetty yhdyntä voi tietenkin epäonnistua silkasta vahingosta, jos mies ei pystykään kontrolloimaan tekemisiään.

En siis voi mitenkään suositella muille valintaani. Käytännössä lapsen syntymän jälkeen olenkin pelännyt enemmän ja tiedostanut, ettei tällainen ehkäisy ole mitään ehkäisyä oikeasti. Kuukautisenikin alkoivat melkein heti synnytyksen jälkeen, vaikka täysimetin.

Terveydenhuollon ammattilaisten kysellessä käytössä olevasta ehkäisystä heidän naamansa venähti aina pahasti, kun kerroin, ettei käytössä ole muuta kuin keskeytetty yhdyntä.

Aikana ennen lasta raskautuminen ei olisi ollut mikään katastrofi. Nyt en kuitenkaan halua enää lapsia lisää, joten asiallisemman ehkäisykeinon tarve on ilmeinen.

Suhtaudun hormonaaliseen ehkäisyyn epäluuloisesti ja pelkään haittoja

Monilla hormonaalinen ehkäisy aiheuttaa esimerkiksi ihon rasvoittumista, aknea, mielialan vaihteluita ja haluttomuutta. Hormonien haittojen pelossa, ja silloisen ihmissuhteen päätyttyä vuonna 2012, hormonaalinen ehkäisy jäi enkä koskaan tullut ottaneeksi sitä uudestaan käyttöön.

On noita edellä mainittuja vaivoja ollut itselläni pillereiden lopetuksen jälkeenkin, joten aika mahdotonta on sanoa, että ne omalla kohdallani olisivat johtuneet e-pillereistä.

Olen silti aika lääkevastainen ja luomuhenkinen ituhippi. En haluaisi ottaa mitään lääkkeitä, joita ei ole ihan pakko ottaa. (Viivyttelen aina särkylääkkeen otonkin kanssa, mikä on kyllä ihan pöljää.)

Olin parikymppisenä käyttänyt sekä yhdistelmäpillereitä että minipillereitä. Muistan, että minipillereistä pääasiassa pidin, joten olen toiveikas, josko nyt hormonikierukankin kanssa hyödyt voittaisivat haitat.

Kiinnostuin hormonikierukasta ehkäisytablettien sijaan käytön helppouden (ei tablettien muistamista) sekä matalamman hormonimäärän vuoksi. Jouduin silti keräämään rohkeutta aika pitkään ennen kuin uskalsin toimia asiassa: lapsi on nyt jo 3-vuotias. 

Pelkäsin ennakkoon, mikä kaikki kierukan asennuksessa voisi mennä pieleen

Kierukka asennettiin minulle muutama päivä sitten neuvolassa. Ennen lopullista päätöstä googletin “IUD insertion” ja löysin videotuloksista tämän YouTube-videon. Tuossa videossa näytetään selkeästi, miten kierukka asennetaan.

Joillekin toimenpiteen näkeminen on varmaan oksettavaa, mutta minua se rauhoitti. Tuntui paljon turvallisemmalta tietää tarkalleen, mitä asennuksessa tapahtuu. (Erotuksena tuohon videoon: kohdunnapukkaa ei ainakaan Duodecimin ohjeiden mukaan rutiininomaisesti tarvitse pestä, eikä sitä minunkaan laitossa pesty.)

Terveydenhoitajaopintojen työharjoittelussa naistentautien poliklinikalla olin kerran mukana seuraamassa kierukan asennusta. Laittaja oli muistaakseni erikoistuva lääkäri. 

Valitettavasti tuo asennus epäonnistui ja melko hiljattain synnyttäneen potilaan vielä pehmeä kohtu puhkesi kohdun pituutta mitatessa sondilla (sondi on pitkä mittatikku, joka työnnetään kohdunkaulakanavasta kohtuonteloon). Vaikka siinä ei mitään “kamalaa” varsinaisesti tapahtunut, jätti tapaus minuun jonkinlaisen kierukkapelon, josta toipuminen on vienyt yli vuosikymmenen. ;P 

Kohdun puhkeaminen on onneksi hyvin harvinaista, kun laittaja osaa tekniikan eikä kierukkaa laiteta liian aikaisin synnytyksen jälkeen. Ilmeisesti myös imetys pehmentää kohtua, mutta omalla kohdallani synnytyksestä oli kuitenkin jo 3 vuotta, joten tässä kohtaa imetyksen vaikutus ei liene enää niin suuri. (Minun oli tarkoitus mainita imetyksestä lääkärille, mutta unohdin tietenkin!)

Pelkoa vähän lisäsi se, ettei minulla ollut halua käyttää rahojani yksityiseen gynekologiin kierukan asennusta varten. Onneksi neuvolassa kaikki meni hienosti. Kuva: Unsplash.

Neuvolan lääkäri oli rautainen ammattilainen eikä asennus ollut yhtään niin paha juttu kuin pelkäsin

Ennen asennusta otin 800 mg ibuprofeenia. Menin neuvolaan yllättävän rauhallisena. Pystyin odotustilassa vielä kirjoittamaan siskopuolelle WhatsApp-viestejä lapsen ripulista sen kummemmin toimenpidettä pohtimatta. 

Vastassa oli lääkärin lisäksi myös lääkäriopiskelija. Onneksi opiskelija oli vain seuraamassa laittoa. Lisäksi terveydenhoitaja oli mukana avustamassa. 

Minulle sattunut naislääkäri oli nopea, melkein maaninen, mutta hyvin ystävällinen ja ammattitaitoinen. mikä auttoi rentoutumaan. (Ei varmaan kovin rauhalliset ja hitaat lääkärit kunnallisella puolella enää selviäkään työmäärästä.) 

Lääkäriopiskelijan vuoksi sain, paitsi kohdun asennon tutkimisen tuplana, kuunnella myös hyvin seikkaperäistä selostusta toimenpiteen välineistä ja tekniikoista. Koska lääkärin piti kuitenkin pysyä aikataulussa, hän tuntui puhuvan 1,5-kertaisella nopeudella.

Jostain syystä minua vain huvitti ison osan aikaa. Tilanne näyttäytyi jotenkin hassuna, kun lääkäri papattaa kuin papupata. Hän kertoi muun muassa kerran tehneensä sen virheen, että oli vahingossa leikannut vain toisen kierukan langoista poikki. Välineitä rööristä ulos vetäessä kierukka humpsahti ulos. Tämä tarina nauratti minua. 

“Nyt vähän nenä alkaa rypistyä”, terveydenhoitaja raportoi ilmeitäni lääkärille, jonka katse oli luonnollisesti jossain vähän muualla. Tämä taisi olla siinä kohtaa, kun sondia yritettiin ujuttaa kohdunkaulakanavaa pitkin.

Kohdunkaulakanavani oli tiukka. "Milloin olitkaan synnyttänyt?" lääkäri kysyi. 

Lääkäri vaihtoi ohuempaan muoviseen sondiin. Sillä päästiin kohtuun. Sen jälkeen hän vielä ujutteli metallisen sondin pari kertaa kohtuun ja takaisin väljentääkseen kanavaa. Itse kierukka-asettimen työntö ei sattunut kovin paljoa sondia enempää.

Pääasiassa nämä tuntemukset olivat enimmäkseen kuukautiskipumaista tylppää jomotusta, ei mitään sietämätöntä tai terävää. Edes pihtejä, joilla lääkäri joutui tarttumaan kohdunnapukaan, en tuntenut mitenkään merkittävästi.

Sen jälkeen kun hormonikierukka oli vapautettu asettimesta kohtuun, täytyi odottaa vielä 5 sekuntia että kierukka avautuu muotoonsa. Sen muistan hiukan tuskannuttavana hetkenä. Kädet hikosivat. Eläkeikäänsä lähestyvä terveydenhoitaja silitteli olkapäätäni ja tsemppasi äidillisesti: “Hienosti jaksat. Muista hengittää.”  

Sitten asetin vedettiin pois ja kierukan langat katkaistiin (“Ei liian lyhyiksi, ettei ne pistele terskaan”, lääkäri selosti.) Sitten spekula pois ja homma ohi. Terveydenhoitaja ojensi paperia, jos vuotelen, mutta eipä sieltä paljon tainnut vuotoa tulla.

Toimenpide oli nopea, vaikka lääkäri pysähtyikin välillä selittämään opiskelijalle työvaiheita. Kipu oli lyhytkestoista ja lievempää kuin olin pelännyt. Sellaista, joka saa hiukan vääntelemään naamaa ja pidättämään huomaamatta henkeä. En kuitenkaan valittanut ääneen missään kohtaa. 

Duodecimin artikkelin mukaan kovat kuukautiskivut ennustavat kovaa asetuskipua. Minulla kuukautiskivut ovat melko olemattomat, joten tämä varmasti vaikutti myös asiaan.

Sanoisin, että viimeisin papakoe sattui jopa kierukan asennusta enemmän. Spekula oli silloin selvästi isompi enkä tajunnut varoittaa papakokeen ottajaa, että spekulat usein sattuvat minuun aika paljon. Nyt tässä operaatiossa lääkäri käytti pienempää spekulaa, joten sellaista inhottavaa polttelevaa, kudosta repivää venytyskipua ei ollut.

Lääkäri oli selvästi ammattilainen. Useassa kohtaa hän selosti opiskelijalle tekniikoita, joiden kautta voidaan kierukan laitossa vähentää epämukavuutta ja kipua potilaassa. Kotona googletin lääkärin nimen ja huomasin yllätyksekseni, että hän on gynekologi. Sain siis aivan huipputason palvelua, vaikka laitatinkin kierukan neuvolassa.

Toistaiseksi olen tyytyväinen, että pelosta huolimatta annoin kierukalle mahdollisuuden. Kuva: Unsplash.

Välittömät haitat kierukan laiton jälkeen olivat mitättömiä – nyt odottelen hyötyjä

Toinen positiivinen yllätys oli se, että kierukan asennuksen jälkeen en kokenut juurikaan jälkioireita. Heti asennuksen jälkeen oloni oli aivan normaali. Lähdin pyörällä neuvolasta kotiin. Olisin ollut täysin työkuntoinen, jos työsuhteessa olisin. 

Olin kuullut tarinoita voimakkaista krampeista ja verenvuodosta, mutta minulla oli vain hyvin lieviä kuukautiskiputyyppisiä jomotuksia asennuspäivänä ja tiputtelua sen jälkeen. Tosin tiputtelu liittyy myös lähestyviin kuukautisiin.

Runsaiden kuukautisten pitäisi alkaa vähentymään jo kolmen kuukauden kuluessa kierukan asennuksesta, joten kesästä tulee toivottavasti helpompi kuukautisten saralla. 

PMS-oireiden tasoittuminen taas auttaisi itseni lisäksi myös miestä. Hän kun kokee, että minussa on kuin kaksi eri persoonaa. Puolet kuukaudesta ärtyisä ja yksinäisyyteen haluava PMS-monsteri ja puolet kuusta rakastava huolenpitäjä, joka kantaa miehelle kahvikupin tietokoneen ääreen ja rapsuttaa selkää. 

Lapsen huuto ottaa hermoon huomattavasti enemmän “siihen aikaan kuusta”. Koen myös loppukierrosta kaikki vastoinkäymiset paljon raskaampina ja itkeskelen herkästi. 

Pahimmillaan se on ollut sitä, että PMS-päissäni suunnittelen sekä irtisanoutumista että eroamista. Usein kun pysähdyn ihmettelemään, että miten nyt kaikki on elämässä taas niin paskaa, avaan kuukautis-appini ja havahdun, että aah… no niin. Pieni mielialojen tasaantuminen olisi siis erittäin tervetullutta.

Mielenkiinnolla odotan ja lupaan raportoida kesällä, miten yhteiselo kierukan kanssa on mennyt.

Siitä olin yllättynyt iloisesti, että raskauden ehkäisyyn Mirena toimii 8 vuoden ajan. Mahdollisesti siis joutuisin kokemaan kierukan laiton enää kerran elämässäni uudestaan 44-vuotiaana. Kuukautiset tosin saattavat alkaa runsastumaan jo ennen 8 vuoden käyttöaikaa, jolloin kierukan voi joutua vaihtamaan aikaisemmin.

Yli nelikymppisille asennettuna Mirena on ehkäisytarkoituksessa lääkärin mukaan ns. ikuinen, koska raskautuminen vaikeutuu sen ikäisillä luonnostaan muutenkin. 

Jos harkitset hormonikierukkaa, haluan rohkaista sinua etenemään asian kanssa. Valtaosalle naisista asetus on varsin siedettävä toimenpide, joten älä pelottele itseäsi turhaan netin kauhutarinoilla.