Kävin uusyrityskeskuksessa masentumassa

Kävin eilen uusyrityskeskuksessa aloittavan yrittäjän neuvontaa saamassa. Halusin pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa kotipalveluyritysideaani. 

Vastassa oli vauhdikas ja puhelias keski-ikäinen nainen, entinen pitkäaikainen yrittäjä. Asiaa hänellä oli niin paljon, että minun oli välillä vaikeaa saada suunvuoroa. En kyllä itsekään ole vähäsanainen, joten useankin kerran puhuimme tuon 90 minuutin aikana toistemme päälle sujuvasti.

Yrittäjyydessä on niin monta muuttujaa. Miten voisin tietää, olisiko yrittäjäksi ryhtyminen järkevä siirto vai ei? Kuva: Unsplash.

Käynti oli monelta osin hauska ja ihan hyödyllinen. Nauroimme. Toisaalta mieltä jäi painamaan torjutuksi tulemisen tunne. Näiden yrityshaaveiden kanssa on niin vereslihalla, että kaikesta ottaa helposti itseensä, vaikka ei tarvitsisi ottaa.

Pienen lapsen "yksinhuoltajuus" haastaa yritystoimintaa lapsen sairastuessa

Pohdin ääneen, miten voi olla haastavaa, jos lapsi sairastaa. Minä kun olen käytännön tasolla yksinhuoltaja. Sovittujen siivousaikojen peruminen tai siirtely voi helposti vaurioittaa asiakassuhdetta – ainakin jos sitä tapahtuu useammin kuin kerran pari vuodessa. 

Asiakastyytyväisyyden hallinnassa on tärkeää huolehtia, että asiakkaan odotukset olisivat oikeanlaiset suhteessa tuotettuun palveluun. Tämän vuoksi olin ajatellut olla avoin asiakkaille ja kertoa, että minulla on päiväkoti-ikäinen lapsi, josta vastaan lähes yksin. Joskus sairastelu voi aiheuttaa sen, että käyntiaikaa joudutaan siirtämään. Näin ajan peruminen tai siirto (aina ensisijassa tietenkin siirto) ei tulisi niin suurena yllätyksenä asiakkaalle.

Yritysneuvoja piti tällaista hyvin riskialtiina. Hänen mielestään asiakkaat hyvin herkästi kääntyisivät kannoillaan tällaisen puheenvuoron jälkeen.

Onhan se varmaan tottakin.

Luotin ehkä mielessäni liikaa ihmisten ymmärtäväisyyteen ja haluun joustaa. Siihen että näin toimiessani saisin karsittua itselleni ne "sopivat asiakkaat". Tunsin itseni siinä hetkessä jotenkin tyhmäksi ja naiviksi. Minua hävetti.

Toisaalta minua ärsytti. Näinkö raaka maailma on? Tuli toivoton ja yksinäinen olo. 

Sellainen olo, että tässä maailmassa on tilaa vain vahvoille ja keskiverroille. Suoritujille ja pärjääjille, jotka vain antavat ja antavat eivätkä itse tarvitse mitään. Heille, joilla on terve kumppani rinnallansa ja mummit ja kummit auttamassa.

Miten sairaan lapsen hoito voisi järjestyä? 

Onhan meilläkin tukena sentään mummi, jonka lapsi hyväksyy. Silti lapsi ja mummi eivät edelleenkään vietä aikaa kahdestaan, vaan yleensä mummi kyläilee meillä.  Mummi on edelleen työelämässä, joten hänestäkään ei ole tuosta vain lapsenvahdiksi tarpeen tullen. 

Tähän tosin on helpotusta tulossa. Mummin eläkkeelle jääminen jo häämöttää, en muista olisiko se jo peräti tämän vuoden lopussa.

Lapsikin koko ajan kasvaa, ja hänen kanssaan oleminen sen myötä keventyy. Onhan nytkin jo tullut valtavasti muutosta verrattuna vaikka viime kevääseen. Kenties jo vuoden, tai vaikka jo puolenkin, päästä lapsi on jo sen verran helpompi kaitsettava, että isäkin siihen pystyisi muutaman tunnin ajan.

Yritysneuvojan ihmetykseksi yritykseni voisi olla yllättävänkin kannattava

Huomaan, että olisin kaivannut tältä uusyrityskeskuksen keskustelutuokiolta enemmän kannustusta ja positiivisiin asioihin keskittymistä. Nyt minulla oli välillä olo, että neuvoja yritti pyörtää minua pois yrityshaaveistani. 

Toisaalta eihän heidän tehtävä ole vain silittää päätä ja kannustaa ihmisiä kaikkeen. Heidän tehtävä on tuoda esiin mahdollisia haasteita. Olla järjen ääni.

Yritysneuvoja halusi tehdä budjettilaskelman vielä heidän omalle pohjalleen. Lopputulos oli paljolti sama kuin omassa laskelmassani. Neljä tuntia laskutettavaa työtä tekemällä viitenä päivänä viikossa 11 kuukautta vuodessa yrityksellä voisi ansaita arviolta vajaa 1900 euroa kuukaudessa nettona ja pitää yhden palkallisen lomakuukauden.

Tosiasiallisia lukuja ei tietysti tässä hetkessä tiedä kukaan. Tämä on vain paras arvio, jonka tämän hetken tiedolla pystyy tekemään. 

Jos joku sitä pohtii, YEL-työtuloksi heitimme laskelmaan 15 000 euroa vuodessa.

Minusta tuntui, että yritysneuvoja oli vähän yllättynyt itsekin siitä, miten hyvä luku viivan alle jäi. Yksi keskeinen asia kannattavuudessa on sähköpyörän käyttö auton sijaan siirtymiin.

Noh, katsotaan. Otetaan rauhassa. Hengitellään.

Kaksi minuuttia

Tänään on huono päivä. Eilinen oli rankka päivä monella tapaa. 

Ei tässä nyt tarvitse onneksi vielä tänään tietää, haluanko ryhtyä yrittäjäksi nyt, tulevaisuudessa tai koskaan.

Sain palautekyselyn käynnin jälkeen sähköpostiin. Poistin sen. 

Olen ollut viime aikoina aivan liian väsynyt vastaamaan mihinkään kyselyyn, vaikka tunnollinen maailman parantaja ja vaikuttaja minussa haluaisi, aina ja joka paikassa, jakaa absoluuttisen viisaita näkökantojaan. Varsinkin, kun niitä oikein pyydetään.

Sekin on pieni itsensä ja tarpeidensa kunnioittamisen harjoitus. Pystyn painamaan delete, kun "Annathan palautetta palveluistamme" -viesti kolahtaa postilaatikkoon. 

Ei, en anna. En tällä kertaa. Minulla on tärkeämpiä asioita, joihin suuntaan vähäiset voimavarani. Kiitos ja anteeksi. Toivottavasti jollain toisella on kaksi minuuttia aikaa.