Uupunut Äiti

Paljon tämän helpommaksi ei ruoanlaitto enää voi tulla. Aineet vuokaan ja uuniin.  Keittiö ei sotkeennu ja tiskiä ei synny. Voiko tätä edes ruoanlaitoksi kutsua? Tonnikalapastavuoka syntyy ilman sotkua ja tiskiä sekoittamalla kaikki ainekset suoraan uunivuoassa. Hinta  tällä tonnikalapastalla ei ole mahdottoman korkea, n. 11–12 euroa koko vuoka.  Ja kohtuullisen terveellistäkin tämä on. Kevyempää tästä saisi vaihtamalla kerman maitoon. Tämä ruoka oli yksi pelastajista, kun olin aivan loppu suuritarpeisen vauvan kanssa, joka nukkui vain 30 minuutin päiväunia ja nekin hyvin usein sylissä. Tonnikalapastavuoka on kiireisen ja uupuneen kokin pelastus, jota kelpaa tarjota vaikka vieraillekin. Ripottelin pakkasesta basilikaa vielä päälle. Harvoin koko basilikaruukku menee yhteen ruokaan. Ylijääneet lehdet kannattaa pakastaa, niin välttyy hävikiltä. Helppo tonnikalapastavuoka   6–8 annosta 1 pss eli 200 g sipulikuutioita (pakaste) 2 valkosipulinkynttä murskattuna (tai 1 tl ...

Tuntuu, että lapsi (3 v.) on edelleen vähän väliä sairaana, vaikka päiväkotia on jo yli puoli vuotta takana. Laskeskelin hoitoaikakalenterista, että tämän vuoden puolella hänelle on kertynyt pienissä pätkissä yhteensä 8 poissaolopäivää sairauden vuoksi. Nyt on vasta maaliskuun puoliväli. Yhdenkin lapsen vanhemmalla voi tulla hurjasti poissaoloja lapsen sairastaessa, jos niitä ei voi jakaa toisen vanhemman tai muiden läheisten kanssa. Kuva: Unsplash. Mikäs hätä tässä työttömällä . Mahdollisen työllistymisen kannalta nämä sairastamiset ovat kuitenkin iso stressi jo ennakkoon.  Käytännön tasolla olen yksinhuoltaja . Kaikki sairastamiset hoidan minä. Aran ja mummiaankin vierastavan lapsen kanssa muita hoitajia kuin minä ei vain ole. Työstä poissaoloja olisi kertynyt tältä ajalta itselleni vielä enemmän, sillä imuroin lapsen taudit itselleni tehokkaasti. Ensimmäisellä viikolla hoidan lasta, seuraavalla olen itse sairaana sen 2–3 päivää.  Nyt alkuvuoden aikana olen, ihme kyllä, on...

Olin lukenut monia kauhutarinoita kierukan asentamisen kivuliaisuudesta. Ajatus siitä, että jokin vierasesine työnnetään kohtuun, ei ollut kaikkein houkuttelevin. Synnytyksen jälkeen entisestään runsastuneiden kuukautisten sekä kohtuullisen voimakkaiden PMS-oireiden hillitseminen sai minut lopulta rohkaistumaan kokeilemaan Mirena-hormonikierukkaa. Yllättäen kierukan asennus oli kuitenkin paljon helpompaa ja vähemmän kivuliasta kuin olin odottanut. Ehkäisymenetelmiä on paljon, mutta täydellisiä ratkaisuja on vähemmän. Jospa hormonikierukka olisi lähellä täydellistä? (Kuvassa kuparikierukka, mutta älä anna sen haitata.) Kuva:Unsplash. Ehkäisyni ennen kierukkaa: keskeytetty yhdyntä  Olen selvinnyt vuodesta 2012 lähtien ilman hormonaalista ehkäisyä. Käsittämätöntä, mutta totta, en ole kertaakaan tullut vahingossa raskaaksi , vaikka ehkäisy on siitä lähtien pääasiassa perustunut keskeytettyyn yhdyntään . Näiden yli kymmenen vuoden aikana olen käyttänyt tätä menetelmää menestyksekkäästi ...

Odotin kyllä, että neuvolakäynti saattaisi olla haastava. En silti hoksannut taas pelätä ennakkoon, että menisin näin rikki siitä. Päästyäni neuvolasta ja vietyäni lapsen hoitoon, vain itkin. Olen pyöritellyt tapahtumia päässäni melkein taukoamatta sen jälkeen. Käynti oli pari päivää sitten. Tuntuu, että sen jälkeen olen vain kirjoittanut mielessäni puolustuksellista palopuhetta neuvolalle. Kirjoitin edellisessä tekstissäni : “Onneksi terkkari vaihtuu nyt, koska entinen siirtyi muihin tehtäviin. Toivon, että uusi terveydenhoitaja näkisi lapsen kokonaisena, yksilönä. Ja että hän näkisi meidän vahvuudet ennen heikkouksia.” Tämä toiveeni ei valitettavasti käynyt toteen. Juuri ennen vastaanottoaikaamme vanha terveydenhoitajamme näki meidät käytävällä ja moikkasi iloisesti. Sitten hän suuntasi uuden terveydenhoitajamme huoneeseen ja viipyi siellä hyvän tovin. Voi toki olla, että kyse ei ollut ollenkaan meistä. En silti pysty olemaan ajattelematta, että vanha terkkarimme siirsi oman huo...

Jotkut päivät lipuvat näin. Märehtien eilistä, murehtien huomista.  Tuntuu, että mitään en ole saanut aikaan, vaikka imuroinhan minä ne lapsen levittelemät suolat keittiöstä.  Juuri silloin, kun pitäisi rauhoittua ja meditoida, teen kaikkea muuta. Kuva: Unsplash. Selailin posteja, paperisia ja sähköisiä.  Imuroin sohvan kunnolla, linsseistä ja muruista oisi voinut jo kokata pienen lounaan. (Myös linssit olivat lapsen leikkien jäljiltä.) Pyykit pesin. En jaksanut vaihtaa miehen sängystä lakanoita. Imuroin sen sijaan hänen tietokonepöytänsä. Miten miesten tietokonepöydät ovat aina niin helkkarin saastaisia? Pitäisi näyttää sille rättiäkin, mutta en jaksa. Kaivoin kaapista pussilisen nallekarkkeja ja söin ne kaikki. Oli jo kolmas kerta, kun Lidlissä kävelen alennushyllyn ohi ja nappaan vegaanisia nallekarkkeja. Eihän niitä voi olla ostamatta, kun maksavat reilu 4 euroa kilolta. Ja lapsi rakastaa nallekarkkeja. Kaapista ne sitten huutelevat minulle. Varsinkin näin PMS :n aik...

Äitiys on ihanaa ja näin. Olen tosi kiitollinen kaikesta siitä hyvästä, mitä meillä on. Silti usein kaipaan elämääni ennen lasta. Mitä kaikkea siitä kaipaan? Äitiys on täynnä ristiriitoja. Lapsi tuo elämään paljon hyvää, mutta myös huonoa. Kuva: Unsplash. 1. Koti oli minimalistinen ja täysin omassa hallinnassani Pystyin asumaan pienessä kodissa, pienillä kuluilla. Pystyin muuttamaan milloin huvitti, minne huvitti.  Lapsen kanssa niin moni asia kodissa menee hänen ehdoillaan. Leluja, sotkua ja tavarapaljoutta on ainakin jossain määrin pakko sietää. Mattojakin jouduin hankkimaan, kun on huomattavasti miellyttävämpää leikkiä maton päällä kuin kylmällä laminaatilla. Ennen välttelin mattoja, koska ne tekevät siivouksesta paljon työläämpää. Ennen koti pysyi järjestyksessä ja siistinä niin paljon vähemmällä työllä. Nyt kaikenlaisia mystisiä roiskeita, muruja ja lääppimiä on kaikkialla. (Ah, miten kivaa on, kun lapsi kaivaa flunssassa nenäänsä ja kuorruttaa sen jälkeen puhelimeni näytön ...

Onko sinulla koiran hankinta pohdinnassa? Vielä muutamia vuosia sitten ajattelin itse, että kyllä se päivä vielä tulee, kun hankin koiran. Kun hetki on oikea. Nykyään  kuitenkin ajattelen, että ehkä en sittenkään hanki koskaan koiraa.  Suomessa on paljon koiria, Taloustutkimuksen arvion mukaan noin 800 000. Sitähän on melkein vastarannan kiiski, jos ei hanki koiraa! Hankkiako koira vai ei? Eihän tällaista söpöliiniä voi kuin rakastaa. Kuva: Unsplash. Olin lapsena haaveillut koirasta ja pitänyt haavettani mahdottomana astman ja allergioiden vuoksi. Hämmästyksekseni meille kuitenkin tuli koira, kun olin yläasteella.  Äitini oli selvittänyt, että jotkin koirarodut saattaisivat sopia allergiseenkin perheeseen. Niinpä meille tuli lopulta kääpiövillakoira ja vähän ajan päästä toinenkin.  Olin ylitsevuotavan onnellinen. Koira oli unelmieni täyttymys.  Muuttaessani omilleni elämä ilman koiraa tuntui jotenkin tyhjältä. Köyhänä ja julkisilla pitkiä matkoja säännöllisesti ...

Olen ollut koko aikuisikäni kiinnostunut elämän yksinkertaistamisesta, karsimisesta, säästäväisyydestä ja minimalismista. Jopa asketismiin saakka. Pikkuinen mökki, vain välttämättömyydet ja luonto. Tämä kuvastaisi omaa minimalistista haave-elämääni. Kuva: Unsplash. Tämä minimalistinen elämäntapani on mahdollistanut sen, etten ole oikeastaan koskaan ollut taloudellisissa vaikeuksissa , vaikka olen ollut työttömänä sekä pitkään kotona lapsen kanssa. Ja ei – minulla ei ole koskaan ollut rikasta miestä saati perintöä kannattelemassa. Wikipediassa asketismi määritellään näin: " Asketismi tai askeesi on sellaisen elämäntavan harjoittamista, jossa itsehillinnällä, itsekurilla ja myös hyveiden harjoittamisella on keskeinen merkitys. Askeetti voi esimerkiksi kieltäytyä seksuaalisista nautinnoista, noudattaa ankaraa ruokavaliota tai paastota. Asketismin harjoittaja pyrkii pidättyväisen fyysisen elämäntapansa kautta kehittämään haluttuja henkisiä ominaisuuksiaan ja irtautumaan ei-toivotui...